Sorry, nothing in English now.
Tuutikki alkoi oireilemaan noin viikko sitten oikeaa takajalkaansa, ja oli siitä viime keskiviikkoon saakka levossa - ja niin on edelleen.
Kävimme keskiviikkona aamulla eläinlääkärillä, joka totesi oikean polven luksoituneen. Osasin pelätä juuri tuota diagnoosia, kun Tikin ainoa oireilu oli jalan ylhäällä pitäminen lenkkien lopuksi. Se ei kertaakaan oireillut sti kivulla jalkaansa (ainoa kivun oire oli takajalkojen kynsien järsiminen), jonka vuoksi toivoin että kyse olisi jumista tai muusta helposta vaihtoehdosta, valitettavasti näin ei ollut. (Tikki on myös jumissa, hieroin sen pariin kertaan tuon takajalan helpottamisen jälkeen, ja "takaselästä" se oli hierottaessa hyvin juntturassa.)
Samalla selvisi, että Tuutikin oikea lonkka ei ole priimaa, vaan selvästi löysä. Vaikka varsinaisesti lonkkaa ei kuvattu, kuvasta näkee tarpeeksi hyvin kuinka löysä lonkkamalja on.
Nyt Tikki on ollut levossa edelleen, ja kipulääke- sekä carthropen -kuurilla. Koitan tehdä päätöksen, mitä sen kanssa tekee. Todenäköisintä on polvileikkaus, jolla toivottavasti saadaan aivan liian helposti luksoituva polvi pysymään paikoillaan paremmin. Vaikka Tikki täyttääkin jo kahdeksan keväällä, se on niin kovin aktiivinen ettei puolikuntoisuus mitenkään sovi; Tuutikki on saatava kuntoon.
Hetken aikaa kipulääkkeellä ja levolla, sitten tosiaan mitä todennäköisimmin leikkuuseen ellei polvi ihmeparane.
Kamalaa katsoa hyvin liikkuvaista koiraa noin kipeänä.
Ps. En päässyt Lee Gibsonin agilityreeneihin. Kotona oli -38 astetta pakkasta kun olisi pitänyt ajella reenejä katsomaan; en uskaltanut luottaa jotta vajaan sadan kilsan matkalla auto olisi pysynyt käynnissä. Minä olisin tarennut kunnes joku olisi meidät matkalta noukannut, mutta koirien takia ei uskaltanut lähteä liikenteeseen noin kylmällä lainkaan. Harmillista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti