Karman CEA-dna-testin tulos

Karma (Jackie's Babe Black Chevers) on CEA-dna-testin mukaan kantaja.


Karma (Jackie's Babe Black Chevers) is carrier of CEA.

Nyyti

Melkein tasan 12 vuotta sitten kävimme hakemassa pienen riiviön kotiin Vilon Pirjolta. Kahdesta tytöstä tämä oli se, joka katseli hetken mitä emä Nixie puuhaa, ja sitten ryntäsi perään tekemään täsmälleen saman asian.



Kotona oli silloin nyt myös edesmennyt Ronja, joka otti kohteliaan pystykorvaimaisen leppoisasti hammastelijan vastaan.


Nyytiä etsiessäni olin käyttänyt loputtomasti energiaa tutkiakseni bordercollieita (suuri kiitos kaikille kasvattajille, jotka kyselyihini vastasivat), ja olin suorastaan ylihuolellinen sen koulutuksen suhteen.


Elämä heitteli kuitenkin parikymppistä tyttöä ympäri Suomea sen verran, että tavoitteellista harrastusta emme saaneet mistään tarkoittamastamme lajista. Nyyti keräili hyllyrivistön agilitykisoista, tokossa olisimme varmaan kisanneet enemmänkin jos hyppyesteestä ei olisi tullut iloista riekuntaa. BH-kokeen menimme tekemään huvin vuoksi päivän varoitusajalla, ja kypsällä iällä Nyyti näki myös lampaita - syttyi hommaan hienosti, mutta pitkien välimatkojen vuoksi myös tuo toiminta jäi kokeiluluontoiseksi.

Nyyti oli todella hieno koira. Kuin ihmisen mieli, napattavissa mukaan ihan minne vaan ja aina yhtä lunkisti otti jokaisen uuden tilanteen vastaan. Suuri määrä ei-koiraihmisiä ihastui sen "helppouteen" ja Nyytille oli aina hoitopaikka valmiina jos sellaista tarvittiin. Se piti kaikista ihmisistä yli kaiken, täysin poikkeuksetta.


Nyyti oli kaikinpuolin juuri minunlaiseni bordercollie. Terävyydessään välillä mahdoton, mutta ihan kultaa luonteeltaan.

Viimeisen viikon sisällä Nyyti sai kaksi pahaa epileptistyyppistä kohtausta, ja samassa ajassa sen nisäkasvaimet levisivät huolestuttavan isoiksi. Sen yleiskunto huononi turkista lähtien, ja toisen kohtauksen jälkeen se ei enää palautunut täysin normaaliksi itsekseen, takajalkojen käyttö hankaloitui ja kohtauksen jälkeen koira itki aivan liikaa. Todennäköisintä oli, että sillä oli päähän levinnyt kasvain.


Minulle ainoa oikea päätös oli päästää Nyyti paimentamaan pilvilampaita, en tahtonut ottaa riskiä että se menehtyy tuskallisesti uuteen epileptiseen kohtaukseen.

Aivan liian aikaisin, koira jonka piti olla seuranamme vielä monta vuotta mökillä, mustikassa ja kaikissa touhuissa.



Minulla on ikävä.

Nyyti in Memoriam

Nyyti
Oakmeadow Sweet Surprise 14.07.99-03.10.11

Minulla on niin ikävä.
I miss you so much.

Onnittelut agiliitotuloksesta Dixielle! (And news in English.)

Dixie last Autumn. Copyright Elina & Walter Rydman.

Tänään ex-sijoituslikka, heeleri Dixie (Jazz Skunk Funk) kisasi elämänsä ensimmäiset agilitykisat HAU:n kisoissa Helsingissä. Hyppikseltä vitonen, rima tippui, sijoitus 9. Agilityradalta nolla, sijoitus 2! :) Osallistujia vähän vajaa 30. (Ainakin lähtölistojen perusteella, virallisia tuloksia en ole vielä nähnyt. ;) )

Ootte te huippuja!

Tuutikki

Tuutikki toipui oksenteluistaan täysin, kontrollissa eilen ei mitään poikkeavaa. Helpotuksen huokaus. Pääsi eilen jo pidemmälle lenkille bortsujen kanssa ja nautti täysin siemauksin rallaamisesta.

Omien koirien terveystutkimustuloksia jäänyt kirjaamatta blogiin, jalostustietokannasta löytyvät (ja koirien omilta sivuilta blogista) jo. Kävimme silmäpeilauksissa kuun alkupuolella. Tuutikille tuli valitettavasti diagnoosiksi Sarkasen mukaan "lasiaishöytyviä ja lasiaisen nesteytyminen", Kennelliitto oli kirjoittanut diagnoosin muotoon "lasiaisen rappeuma: todettu". Raulla silmät kirkkaat ja polvet 0/0. Sentäs.



Briefly in English

Lancashire Heeler Dixie (Jazz Skunk Funk) had her first Agility competitions today. She did great! Jumping course 5 faults and 9th, and from Ag course she got her first 0 result and was 2th! You are great!

My Tuutikki had some problems with her health (severe vomiting) - but now she is okay. We spent one day at vet and she had every single test taken, nothing wrong with her blood values but something extra at her stomach which has gone by now. What a relief.

Rauha at early Autumn.

I had Tuutikki and Rauha checked early this month at eye specialist. Tuutikki had unfortunately diagnose as "vitreous degeneration". Just have to follow how situation develops, hopefully she has no problems even she has that diagnose! Rauha had clear eyes and her knees are 0/0 (clear.) I called to Finnish Kennel Club's vet about Rauha's hip result. She said that other hip is clearly loose but without arthritis. I still plan to have another x-rays taken from her hips some day, just to be sure. Now I just have to live with knowledge that she is unfortunately not going to be my Agility dog but there is some other things to do with her fortunately as she is so young and needs activity.

Karma & her stylish look.

Some results: Karma is Lapland's Agility district champion! She also got her last Jumping certification from those competitions and is now Finnish Jumping Champion. Great! Karma's daughter Mandi was competing also at her district championships and was seventh there with clear runs and participating at team which was second there. Congratulations! Another daughter Tikki is competing at Agility class II, I have forgot to tell that in my blog. :)

I have to apologize my English once again - I know it is not even nearly perfect. But I know that there is few non-Finnish speaking readers so this is better than nothing, I think?

Kaikenlaisia päivittelyitä

Tuutikki Vikakönkäällä

Onpas jäänyt todella hieno ja nykyisessä maailmanmenossa wanha asia kirjoittamatta tänne ylös: Tikki ja Ninnihän ovat kisanneet agin kakkosluokassa jo jonkun aikaa. :) Onnea jälkikäteen!

Mandi oli tehnyt monta hienoa nollarataa agilityn pm-kisoissa (Etelä-Hämeen kennelpiiri), yksilöissä sijoitus seitsemäs ja joukkueella toinen. (Toivottavasti edes kennelpiiri tai sijoitukset ovat pikakirjoittaessa oikein. ;) )

Karma vei koko potin Lapin piirin pm-kisoissa ollen piirinmestari ja saavuttaen samalla hyppyvalion arvon. (Me puolestaan Tuutikin kanssa käytiin huvittelemassa hylly. Se ei suostu tekemään Torkkin sinipunaisia kontakteja, joiden pinta on erilainen kuin muissa kontaktiesteissä. Oli huojennus kun huomasin tuon, ei aikanaan Pakkasrallissakaan ollut todnäk kyse loukkaantumisesta vaan hienohelmaisuudesta. Harmi että ei saatu tulosta, kaksi koiraa Ragittien toisesta minijoukkueesta hyllytti, joten koko joukkue ei saanut sitä myöten tulosta. :/ )

Onnea kaikille! (Ja törkätkää, jos unohdin jotain.)

Minä olen ollut kaksi vuorokautta täysin kiinni Tuutikin voinnissa. Se alkoi oksentelemaan toissapäivänä, ja eilen oli todella kurjan näköinen pieni eläin. Ell:lle päästiin onneksi aika pikaiseen (kun lähdimme ensin ajamaan naapurikaupungista kukonlaulun aikaan vajaan sata kilsaa lähimmän röntgenlaitteen ääreen), vaikka kaupungin eläinlääkärivahvuudesta olikin suurin osa jollakin tavoin pois pelistä. Suuret kiitokset hoitaneelle huolelliselle eläinlääkärille!

Tikiltä otettiin verikokeet, laitettiin nesteytystippaan, ultrattiin maha (ei mitään suurta poikkeavuutta) ja napattiin vielä parit röntgenkuvat. Toisessa kuvassa näkyi, että mahalaukussa on jotain - isoa, mutta pehmeää ja toivottavasti sulavaa. Veriarvot kaikkineen ok, ja lähtiäiseksi saatiin vielä antibiootti-, oksennuksenesto- ja kipulääkepiikit niskaan. (Ihanan kallista.)

Illalla jo rouva eli mummo alkoi olemaan paremmassa kunnossa ja tänään ollut ihan normaali itsensä. Huomenna kontrollikäynti, jos ei normaalinnu ihan kunnolla (syöminen ollut vähän vaisua vielä tänään), mutta olipa helpotus ettei (kopkop) ainakaan vielä jouduttu veitsen alle!

Röntgenkuvissa näkyi aika hyvin myös lonkkamaljat, asettelematta tietenkin, mutta noista ei-ihan-oikeista kuvakulmista näyttivät mukavan siistiltä. Täytyy koittaa saada röntgenkuvista kuvat tännekin, ne ovat mulla mörönpelättinä itselläni, jos olisi eilen yöllä joutunut vielä päivystävälle soittelemaan.

Ainoa mitä keksin koiran syöneen on poronraato (tai siis poronraadon osa, kun ajattelee koiran kokoa) Vikakönkään reissulla, mutta sekin tuntuu epätodennäköiseltä kun likka ei kauas irti ollessaankaan lähde. Mysteeristä.

Bortsupoppoo Vikakönkäällä, matkassa Milo-bc.

Bortsut voivat hyvin, Rauhakin taitaa alkaa kuntoutumaan pikkuhiljaa. Edelleenkään sen liikunta ei ole koko ajan täysin puhdasta, mutta ottaa sentään raviaskeleita jo vapaaehtoisestikin. Aika näyttää. Soitin lonkkakuvien lausumisesta seuraavana keskiviikkona Limanille, joka oli sitä mieltä, että vasen lonkka on selvästi löysä. (Ja että kuva on niin hyvä, että kuvausteknisistä syistä ei arvostelu ole sitä mitä on.) Täysin nivelrikoton ja muuten ok, mutta siis löysä. Siltikin koitan saada jossain uudet kuvat jossain vaiheessa, nyt harrastetaan sillä tiedolla että koira ei terve lonkiltaan ole. Ts. agilitykoiraa siitä ei varmasti tule missään vaiheessa.

Oma lauma iltalenkillä; Nyyti, Rau ja Tikki

---
I hope I have time to update our news in English next time!

Rauhallisia uutisia / News about Rauha

Kävimme Rauhan (Quasi Ardente) kanssa fysioterapeutilla hieronnassa keskiviikkoaamuna. Jumejahan sieltä löytyi, ja kehoitus kävelyttää/ravauttaa koiraa, että se saa tietyt lihasryhmät takapäästä kuntoon. Olinkin ehtinyt jo ihmetellä kuinka kakara vetää takapäätä alleen, syynä oli sitten etupään jumit joita pyrki takapäällään kompensoimaan.

Tänään olin kieltämättä aika järkyttynyt saatuani Annie Limanin lausumat Raun lonkkakuvat. Kuvannut ell arvioi hyvin selvästi, että lonkat ovat A tai B. Kennelliitosta tulivat takaisin D/B:nä! Nyt mietin mitä teen, oman mielen rauhoittamiseksi on otettava uusintakuvat ainakin, jotta tietää pystyykö tuon kanssa edes tekemään kunnolla hommia.

Kyynärät 0/0. Sentäs.

We went to physiotherapist with Rauha last Wednesday. Her muscles were quite stucked at the front of her back and not well developed on the rear side of her back so we got instructions to improve her muscles (it is really not easy to try to write this kind of text in English...) I was pretty shocked today when I got official results of Rauha's hips. Vet who took the x-rays said that they would be something like A or B. Today they came back as D/B! I really need new x-rays of her hips to keep my mind calm and to decide what I can do with her in the future. Her elbows are 0/0, though.

Hiljaiseloa blogissa

Tuutikki Hiidenkirnuilla.

Voi kuinka olenkaan saamaton päivittelemään kuulumisia. Kesä hujahti, syksy on mahtavaa aikaa seikkailla luonnossa.

Uutisia kasvateista: Mandi on noussut agilityssa kolmosluokkaan, ONNEA! Myös Cool, Mana ja Tikki ovat kisanneet. Rauha kävi lonkka- ja kyynärkuvissa, siistiltä näyttivät, odottelemme tuloksia vielä virallisina. Mandi käy talvella kuvissa. Cool on päässyt paimentamaan kevään ja kesän aikana, ja palikat ovat päässä kohdillaan tämän lajin suhteen.

Ensi viikonloppuna Tuutikilla on edessä omissa kisoissa kolme starttia ja lauantaina käydään silmäpeileissä Tuutikin ja Rauhan kanssa, jälkimmäiseltä roplataan myös polvet.

Karmalle suunnitteilla mahdollisesti yhteistyöpentue alkuvuoteen 2012. Lisempää tietoa kun kerrottavaa on.

---

Sorry, nothing in English, maybe translator will help? :)