Tänään oli viimeinen työpäivä tälle vuodelle. Sen kunniaksi muistelimme tunnaria vähäsen. Alkaa jo sujumaan jollakin tavoin. Seuraavana pitää rohjeta ottaa makupalaton haistelu, nyt on vielä kirpun kokoinen juustonokare kapulan alla. Mulle tuottaa tuskaa näissä rauhallisen mielentilan liikkeissä palkata oikea-aikaisesti pentua, jotenkin omatkin liikkeet jähmettyy turhan usein. http://youtu.be/_uBVkbxi4dE
Sen lisäksi teimme seisomista eri kulmista (luulin häivyttäneeni käsimerkin, väärässä olin...) ja paikkaistumista. Paikkaistumisessakin piti ekana vähän muistutella Muksista, että käsi voi liikkua ja silti pysytään tattina paikoillaan, mutta nopeasti hoksasi homman jujun. Matkaa on vaan 3-5m, mutta voin kääntää selkäni ja pysähtyä ennen kun palaan palkkaamaan. Käytän agikäskyä "odota" paikallaanpysymisessä, katsotaan koska joudun muuttamaan tokoon toisen käskyn (= agissa kierrokset nousee tarpeeksi...)
Mut on tuo lunki tyyppi. Itsekseen ei kierrostele: edelleen vaan toisien koirien haukkuminen saa pennun korkkiruuviksi. Muksis on muuten alkanut loikkimaan kovin länderimäisesti olkapään tasolle tasajalkaa... Pitäisköhän ottaa joululoman projektiksi syliin hyppääminen? Muutenkin se on aikamoinen loikkapomppueläin. Mutta töitä tehdässä toistaiseksi aivan ihana - eli juuri sellainen kuin kuuluu ollakin. Keskittymiskykyinen riekkuiita.
Rau on ollut vähän turhan kiinnostunut Muksiksen takapuolesta, ja niinpä tänään meni pissanäyte ell:lle. Katsotaan kuinka monta vitsausta saadaan kerättyä vuoden loppuun! Raulla itsellään on kutiavahko karvaton paikka toisessa suupielessä. Nyt olenkin arponut mikä punkki valittaisiin diagnoosiksi: sikari-, nenä-, syyhy- vai hilsepunkki? ;) Eiköhän tässä selvitä, huomenna konsultoin vielä ell:ä mitä tässä tehtäis. Tuutikki on täysin oireeton kaikesta, joten kovin kummoisesta ei liene kysymys.
Ah, ihanaa, loma! Josko saisi valokuvailtuakin, vaikka valon määrä onkin vähäisin juuri nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti