keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Pentumaisia päivittelyitä ja pari uutista



At last something in English. 

Mana (Quasi Allemande) had nice run at Rovaniemi Agility competitions 25.8. He won his class and has now two results out of three to go to highest class in Agility. Congrats!


Karu (Quasi Bachelorette) had his knees, hips and elbows checked last week. He has 0/0 knees and hips & elbows seemed to be just fine. Still waiting for official results from Kennel Club. Thank you so much Janne for taking her to health checks! 




Miki

I had some nice news about Miki (Micy, Quasi Backbeat). He has grown to be most beloved family member and that is something so nice to hear. :) He has been healthy and has nice character. Thank you so much, Erholtz family for photos & news about him!  


Rau & Muksis - best friends.

I'm just living puppy life. Muksis is very nice puppy who has just spent some time growing up. :) On the side we have done some Agility basics and learning to behave. ;)

---

Uutispäivitykset eka: Mana (Quasi Allemande) sai toisen luvan agiradan nollavoitolla kakkosluokasta Rovaniemellä 25.8. Onnea!

Karulta (Quasi Bachelorette) kuvattiin lonkat ja kyynärpäät, sekä tutkittiin polvet Rovaniemellä. Polvet 0/0, sekä lonkat että kyynärät näyttivät olevan ok. Odotellaan Kennelliiton virallista tulosta vielä. Kiitos kaunis Janne! Tarkoitus olisi hierotuttaa likka, kun se pomputtaa toista takajalkaansa. Tästä syystä polvia roplattiin oikein urakalla tutkimuksissa, mutta mitään epänormaalia sieltä ei (roplaamalla) löydy.

Mikin (Micy, Quasi Backbeat) perheeltä tuli kivoja kuulumisia ja kuvia. Poika on kovasti tykätty perheessään, nauttii kovin paljon ulkoiluista (sekä pallon hakemisesta), osaa käyttäytyä hienosti ja on suorastaan hurmannut koko perheen. Tuollaisia kuulumisia kuulee tosi mielellään, kiitos ihan hurjasti! (Kuva ylempänä in English -tekstin keskellä.) Se on ollut myös terve koko pienen ikänsä, eikä sillä ole hammasongelmia, joita on kahdella muulla pennulla ollut (puuttuva maitohammas/liian tiivis purenta yläkulmureiden suhteen, Morriksella ja Pennillä).

---

Sitten pentujorinoita. Täytyy taas oikein kelata taaksepäin tapahtumia...

"Keinulla"

Kävimme agilitykentällä kertaalleen loppuviikosta. Muksiksella oli hauskaa, se innostui tekemään varsinkin maassa makaavaan keinua kun huomasi, että moisesta toiminnasta saa vielä palkkaakin. Lisäksi teimme vähän hyppysiivekkeiden kiertoa ja keppien ekaa väliä. (Taidan opettaa tänkin pystykepeillä, se on vaan helpointa mulle.)

Ukko-Koli

Lauantaiaamuna koirienkin mielestä hyvin aikaisin käänsimme auton nokan kohti Ukko-Kolia ja sukulaisen synttäreitä. Se että Muksis on hyvä matkaaja ei yllätä enää ketään. Vähän "häiritsi" kanssamatkustaja takapenkillä (ihminen vieressä), mutta aikalailla lunkisti neitokainen tuon pitkänkin matkan otti. Menomatkalla ei hirvittänyt mikään pysähdellessäkään.

Hotellikoirat.

Juhlien lomassa tuli tutustuttua hotellielämään. Vallan mainosti likka rauhoittui sielläkin olemaan yksinolot, ja oli suorastaan hurjan reipas matkaaja. Hotellin (emäntääkin teloneet, ärsyttävän epäloogisesti avautuvat) ovet eivät hirvittäneet, ritiläpohjia tuli ainakin muistini mukaan ensimmäisen kerran käveltyä (ei mitään reaktiota), hotellin käytävät ja käytäviltä kuuluvat äänet huoneeseen olivat kuin etukäteen tuttuja asioita. Itse pääsin ulkoiluttamaan isoja koiria (huvittavaa sanoa Tuutikkia isoksi koiraksi; aikuisia, siis) aivan mahtaviin maisemiin, sillä aikaa Muksis vietti älyttömän hauskaa pentuelämää lähempänä hotellin pihaa. Ja tietty hurmasi ihmisiä, muutamakin uhkasi kuulemma viedä sen matkaansa. ;)

Isojen koirien kanssa ihanissa maisemissa.

Kotimatkalla satoi, ja löytyi yksi hirvitys lisää: sadesäällä lujaa vauhtia ohi ajavien autojen ääni. Siitäkin toivuttiin makupalaterapialla.

Tänään kävimme rokotuksilla. Muksis ei edes huomannut itse operaatiota, sille oli myös ihan sama kun tutkimuspöytä nousi ylös maan tasosta. Kaikki oli ok, sydän kuunneltiin, silmiin kurkattiin ja muut perusjutut tutkittiin. Hauskin tilanne oli, kun ell tuli silmiä katsomaan, ja Muksis riemastui aivan täysin kun tuo ihana ihminen ihan kumartuu hassussa asussa mun luo! :D On se kyllä avoin kakara. Oikea etujalka roplattiin läpi pyynnöstä, siellä ei varpaita myöten ollut mitään erikoista. Vähän saa lisätä ruuan määrää, mikään mahoton luikku tuo ei ole, mutta ei haittaa vähän lisää luiden päälle. Ainoa traumoja reissusta saanut olen mie, kun pentu narskautti vahingossa oikein herkullisesti sormeeni ohi makupalasta...

Metsäretkellä. Taustalla laiduntava bc.

Alkuillasta kävin koittamassa autolla saisinko ystävän auton liikenteeseen (en saanut, hällä oli ilmeisesti akku niin sippi). Nappasin toki koirat matkaan ja ekan kerran Muksis pääsi Raun kanssa metsäretkelle, aiemmin on kulkenut tarkoituksella yksinään. Ei Rausta sille mitään seuraa ollut - oli päässyt Kolin käsittämättömän mustikkarikkaissa maisemissa niin mustikansyönnin makuun, että vain laidunsi metsässä. Mutta hauska pieni kierros tuli tehtyä ja nautittua syystunnelmista (mäkäräisiäkään ei ole enää ihan hirveää määrää). Kotiin lähtiessä tapasimme vielä sattumalta pari pientä ihmistä - ja yhden aikuisenkin toki heidän kanssaan - jotka tulivat kuin tilauksesta vielä sosiaalistamaan pentua. Taisivat itsekin tykätä törmäämisestä, vanhempi lapsista tuli vielä kerran rapsuttelemaan ihanaa pentua kun lähdimme eri suuntiin.

Ystävykset.

Päivän kuriositeetti: Muksis on kova katsomaan telkkaria. Sen pienen hetken kun televisio sattuu olemaan auki, likka seurailee silmä kovana tapahtumia siellä. Paljon ahkerammin kuin edesmenneet tai olevat koirat ovat koskaan katselleet.

Muksis katselee telkkaria.

Muksis on päässyt leikkimään Karun kanssa usein, viimeksi tänä iltana. Niiden leikkiä on hauskaa katsella, ovat sopivan kokoiset leikkikumppanit toisilleen. Kauniin valkoiset hampaatkin molemmilla. ;)

Aiempaan kommenttiin korjauksena: pentu ei ole enää lainkaan yhtä äänetön kuin ennen. Pääosin hyvin hiljainen koira, mutta välillä leikkiessä tulee pentuhaukkuakin. Lisäksi se vaikuttaa kovin voimakkaalta koiralta, en yhtään ihmettele että näistä sanotaan jotta nappisilmät hämäävät suhtautumaan helposti turhan hellämielisesti. Mutta hirmu hyvin tuo on toistaiseksi uskonut myös kieltoja.

3 kommenttia:

  1. Helka-pentu on myös television katselija! Se änkee päänsä välillä ihan ruutuun kiinni ja pariin otteeseen on ihmisiä yritetty etsiä myös television takaa...:D

    VastaaPoista
  2. Hauska tuo tv:n tillitys, Muksis katseli jo pentuna välillä telkkua kun taas Känkyräinen ei lainkaan.
    Kiva lueskella (aina) syödessä blogikuulumisia :)

    VastaaPoista
  3. Piti vielä sanoa, että emänsä tyttö, aivan Iitu-kopio :)

    VastaaPoista