Saariselkäraportti

Ehtiskö nyt, kun on loma alkamaisillaan ja kun tulin kipeäksi, en vielä tänään ole Agin MM-karsintoja talkoilemassa. (Viikonlopun kaiken vapaa-ajan talkoilenkin kyseisissä pippaloissa. Hauskaa.)

Pari leikkuu-uutista: Penniltä (Quasi Bluebonnet Fields) lähti kohtu. Otus toipuilee kuulemma hyvin. Karu-parka (Quasi Bachelorette) leikattiin tänään Oulussa; ristisiteet toisesta polvesta. Supersurkeaa, kun nuorella koiralla käy noin! Tarkempaa infoa kunhan saan vaan sieltä suunnasta raporttia. Kuulemma koira lähti ainakin matkaamaan kotiin päin rauhassa. Tapaturmainen oli polven rikkoontumisen syy. Mutta tästä enemmän kun vaan saan faktaa käsiini. Voi hillukat - niin kamalan kiva rotu, mutta noita polviakin tuntuu poksahtelevan silmäongelmien lisäksi ihan tarpeeksi! :/

---

Saariselkään sitten.

Lähdettiin Outin ja Meten sekä seurakoira-Raun kanssa ajelemaan hyvin helteisenä perjantaina töiden jälkeen kohti pohjoista. Alkutekijöiksi kisapaikalla hukkasin noin viisi hotellikorttia. Oikeasti.

Olin ilmoittanut meidät kaikkiin kisoihin. Ajattelin, että jos Muksis keksii jotain pyrrivenkoiluita, päästään ainakin harjoittelemaan lähtöä muutamaan otteeseen. Kisaamisen lisäksi toki istuin pöytäkirjoja täyttelemässä viikonlopun - ihan ekoista Saariselän kisoista asti olen myös talkoillut siellä. 

Ekaan starttiin mennessä jalat tärisivät ja koira oli ihan pihalla mitä me oikein mennään tekemään. :D Koko radan ajan tuntui, että vedän kiveä perässä, niin irtoamaton koiraparka oli. "Mitä hemmettiä, mistä nämä agiesteet tänne tulivat ja miksi sinä olet noin kummallinen?" Mikkilän tosi kivalla, mutta tuolle tahmapohjalle hyvin tiukkaihanneaikaisella radalla yliaikanollavoitto. :D Koiran kanssa, joka ei osaa vielä mitään!

Muksis A-rata. (Kuunnelkaapa kuuluttajaa! Pohjoisessa on supersymppis kuulutus!) Tulos 1,28, sij. 1.

B- ja C-radasta ei jäänyt juuri muisteltavaa. Ensiksi mainitulla väärä pää putkesta ja koomisen näköistä ohjausta. Lauantaiaamun C-rata ihan kamalin ikinä, koira haahuili laamana menemään minne sattuu ja mie olin aivan yhtä laamamainen. :p Hyl, hyl.

D-radalla tuli komea lentokeinu - sarjassamme esteitä, joita emme osaa. Ja ekan kerran kepit eivät menneet hienoilla sinne-tänne -ohjauksella jota harjoiteltiin ekan kerran kisoissa. Hyl. :p

E-radan paras juttu oli tuo keinu. Jonka jälkeen menikin sähläykseksi. Myös kuvaajalla. Yli kahdeksan sekuntia yliaikaa! Hupaisaa, miten voidaankin tehdä hitaasti asioita oikeasti nopean koiran kanssa. Tulos 13 ja risat.

F-radalta ei jäänyt muuta mieleen kuin oma sähläys. Hyppäri. Hyl.

G-radalla meno oli jo paikoitellen sellaista kuin voisin olettaa meidän menon olevan koko ajan ilman tällaista puolen vuoden aksaamattomuusaikaa. Hyl.

- Nyt on kasvattajan sanoja lainatakseni hyllyt hankittu tuleville palkinnoille! ;)

---



Ensi viikon viikonloppuna sitten Piteåån katsastamaan kisoja. Ihan vaan huvin vuoksi, hulmuryhmäläinen sai houkuteltua mukaan ("Lähdetkö Piteåån kisaamaan heinäkuussa?" "Lähden!"), lähempänäkin olisi toki olleet kisat. Sen jälkeen on kisakalenteri tyhjää täynnä, kenties syksymmällä (Narvikiin ainaski!) kun saadaan kepit ja pakka kasaan. Syksyn paras kisa-aika on myös paras vaellusaika, vähän hankalaa valita kumpi oiskaan kivempaa.



Mut on toi supertyyppi, koira siis. Hirveän kuuliainen radalla ja meillä on kamalan hauskaa.

Kisojen jälkeen ollaan ehditty käydä muutamat agireenit. On niin älyttömän mukavata saada ohjausta! Vaikka itse tiedänkin omat karikatyyriset virheeni (kumartelen koiralle, en juokse, en luota koiraan ja odottelen) on hyvä kuulla se joltain myös viikoittain. Tänä tiistaina oli jo pari aika hyvää pätkää ja kepeillä enää muutamia verkkoja! Ehkä saan ne joskus ihan oikeasti valmiiksi. Töiden pitäisi loppua nyt viikonloppuun; josko ensi viikolla pääsisi sitten myös vähän päivittäin tekemään keppejä kentälle. : )

Seuraavana kuitenkin talkoiluhommat mieleen, kunhan on inkivääriteet juotu ja jäätelöt syöty tähän viheliäiseen oloon.

Ps. Saanko alkaa hulluksi pyrrinaiseksi? En ole yhtään pentuihminen, mutta ei mua haittaisi jos kohta olisi toinen tuollainen maailman huvittavin koira kasvamassa. Mutta ei kerrota sitä rinsessalle, joka on mielestään ainoa ja paras - Raun ollessa vaan jonkinlainen seuraneiti. ;)

Tikki-mummo mökillä.

Onnitteluita!

Kesän urakkatyöpätkä meneillään, niinpä tulee viiveellä kaikki. Koitan myös kirjoittaa kisaraporttia meidän startista Saariselältä! Mitään mainittavaa tuloksellisesti ei ollut, mutta kivaa oli juosta agiratoja, meistä molemmista. 

Mutta asiaan:

Myöhässä onnea Rau, Cool, Mana, Tikki, Mandi ja Peppi syntymäpäivänä 12.6.! Viisi vuotta jo täynnä tällä pentueella. Hienoja tuloksia monella, pari oli agin SM-kisoissakin taas, ja mikä tärkeintä, koiriinsa tyytyväisiä koteja näillä kaveruksilla. 

Ja tietty onnea samaisena päivänä myös tuolle vihaiselle pikkuoravalle, Muksikselle, joka täytti kaksi vuotta. 

Palataan asiaan viimeistään kun vietän suuremman osan vuorokaudesta kasvihuoneen ulko-, en sisäpuolella. ;)

Päivitys / Update

Odottelua, odottelua... Ainahan pentueiden kanssa eniten aikaa menee odotteluun. ;) Tänään on lämmöt laskeneet selkeästi alas ja olleet siellä, joten josko ensi yö olisi se oikea yö valvoa? Dixie on edelleen hyvin rauhallinen.

Just waiting... Now Dixie's temperature has been low this day and hasn't gone up yet. Maybe next night is the right night to be awake. She is still very peaceful.

Paha karma / Bad karma

Zinni, Cool, Karma, Mana, Tikki

(Kyseessä ei siis ole pahalainen Karma-koira, vaan ihan meidän mahdottomuus saada puuttuvaa nollaa agilityradalta...)

Olipas vilpoinen viikonloppu Kaamosrallissa. Lauantaina varsinkin aivan järjettömän jäätävä sää.

Lauantaina hyllytin molemmat agiradat. Ihan typeriä virheitä, kontakteilta ei tietenkään yhtään virhettä (mehän siis metsästämme viimeistä agiratanollaa.) Ja suuri paljastus: tutustuin varmasti ensimmäistä kertaa elämässäni ensimmäiselle radalle väärin! Olin unohtanut täysin yhden putken loppupuolelta rataa. Että vaikka en olisikaan saanut hyllyä aiemmin, siinä olisin viimeistään ohjannut iloisesti koiran aivan väärälle esteelle.

Kolmas rata paineeton hyppyrata, josta tuli suht siedettävä nolla, sij. 2. Video (tuntui paremmalta kuin näyttää). Tämän videon nähtyään eräs väitti, että näytän Pisan kaltevalta tornilta. Vai olikos se Rovaniemen kalteva torni?

Sunnuntaina oli vähän lämpimämpi päivä. Eka rata tuntui todella kivalta mennä, ja menihän se aivan nappiin. Mutta. Juuri kun katson, että koira lukitsee itsensä vikalle hypylle ja alkaa hyppäämään, ja multa tais kuulua suusta "JES!" - liukastuu Tikki matolla ja vika rima (!!!!!!!) alas. Koiraa jäähdytellessä ja jo maalissa rapsutuksilla palkatessa teksti taisi olla suhteellisen painokelvotonta. Koira olisi ollut jo useampi vuosi sitten valmis ainakin sinne kakkosluokkaan, ja aina tapahtuu jotain... Kysäisin vielä radan katselleilta, että stoppasinko mie vauhdin tai tein jotain niin kummallista, että rima tippui. Ei kuulemma, koira tosiaankin liukastui. Argh. Harmi ettei tätä ole videolla.

No, seuraava rata tosi hauskanoloinen tutustumisessa, ja kun mennään starttaamaan, koiran kanssa kulkeminen tuntui kuin olisi tervassa juossut. Se ei irronnut tippaakaan, kulki ihan kyljessä kiinni jatkuvasti. Luonnollisestikin ohjaaminen meni aivan mahdottomaksi, ja virhesaldo oli sen näköinen (lopputulos 20 ja varmaan ajastakin vielä virhettä.) Lopuhkon suoralla huomasin että Tikki hyppää todella kummallisesti, ja siinä vaiheessa päätin jättää viimeisen radan väliin. Jäähdyttelyissä eikä myöhemminkään ulkoiluttaessa mitään epäpuhtauksia liikkeessä, himpun verran vähemmän antoi kääntää toista takajalkaa eteenpäin, mutta ei selvää kipukohtaakaan. Lievä revähdys?

Harmitus sunnuntain ensimmäiseltä radalta väheni kummasti kun huolehdin loppupäivän likan kunnosta. Liekö sitten tosiaan tullessaan nokilleen viimeisen esteen päälle lievästi loukannut itseään. Nyt on ok, katsellaan tähän lähipäiville josko saisimme fyssariaikaa.

---

Zinni

Hienoin juttu viikonlopulta: Karman pentujen isukki Zinni (Rosmarinus Gin Special) on nyt Fi Ava!!!! Toinen rata sunnuntaina hieno nolla, sij. 3. Tais kannattaa ajella kuitenkin pohjoiseen. ;)

---

Mana, Cool and Tikki running.

Ehdin vielä nähdä bortsupoppoota kisojen lisäksi vapaalla. Hauska katella kuka näyttää keneltäkin ja mitä erilaisuuksia ja samanlaisuuksia poppoossa on. Paikalla juoksentelemassa oli Karma, Zinni, Cool (Q. Attacca), Mana (Q. Allemande) ja Tikki (Q. Animato).

Front: Zinni. From left: Mana, Tikki, Karma, Cool.

Lisäksi viikonlopun kisoissa ekat starttinsa teki kakaroiden puoliveli Focus (Kärkikarvaaja). Oli hauskaa taas nähdä!

Mana and Focus, half-brothers (same father Zinni)

----

In English:

(I don't mean Bad Karma but bad karma as we never ever will have the last result to go to higher classes at Agility with my little bonzai-kelpie.)

After all we had five runs at last weekend in Kemi. Two disq, one clean run from Jumping (video where I look like Leaning Tower of Pisa I was told lol) and then next day almost the result we needed to get to second class at Agility - run was clean until last jump went down when Tuutikki slipped unto that. Argh. She probably injured herself a bit because she didn't jump well on Sunday's second run and I decided to withdraw from last one. Now she is well, though. We should go to see physiotherapist some time soon to check her properly.

It was very, very cold there.

Best thing from weekend: father of Karma's litter Zinni (Rosmarinus Gin Special) had his last result to became Finnish Agility Champion! So great!

Karma and Zinni

I managed to see Karma, Zinni, Cool (Q. Attacca), Mana (Q. Allemande) and Tikki (Q. Animato) at same time. Some photos above. Sorry about poor quality.

(One clearance: my Lancashire heeler is called "Tuutikki" but I also often call her just shortly as "Tikki". Also one of Karma's puppies is called "Tikki", so if you are confused don't blame yourself. I try to call my Tuutikki with this longer name but probably forget sometimes.)

Dixien kuvia ja kuulumisia

Kolmevuotias.

Olispa muuten kiva saada kuvia muistakin Tuutikin pennuista. Nyt kuitenkin kuvapostaus tuosta tulevasta mammasta, kiitos kaunis kuvista! Kuvaaja Walter Rydman.

Vilkutus

Täällä pohjoisessa ihmetellään pakkasia, ja harkitaan mummokoiralle tossujen ostamista. Sen verran vanhuksen tassuja palelee jo noin -20 asteen pakkasissa.

Nyyti

Tuutikin kanssa menemme Kaamosralliin nyt viikonloppuna katselemaan, ovatko kontaktit tehneet ihmeparantumisen harjoittelematta. Varsinainen reissun syy on pienimuotoinen pentutapaaminen - Karma kisaa nyt ensimmäistä kertaa samoissa kisoissa Zinni-iskän kanssa. Neljä kuudesta pennusta on nyt tulevalla viikolla pohjoisessa, todella mukavaa.

Voisin väittää tyttären olevan äitiään asiallisempi.

---

In English:
Not much to say - some photos of Dixie; very, very cold in Northern Finland (Nyyti-BC is freezing, poor old lady); we have Agility competitions this Weekend with Tikki-the-heeler. Six runs. Also some kind of puppy-meeting with Karma's puppies. Four out of six puppies are coming to Lapland and also father Zinni.

Dixie on tiine! And also briefly in English.

Tänään tuli mieluisa puhelu etelästä. Dixien ultrassa oli näkynyt ainakin neljä pentua. Nyt vaan joulusuunnitelmat valmiiksi ja innolla odottelemaan. Josko laps ois yhtä kätevä kuin äitinsä tekemään pennut - siinä ei itse ehtinyt juuri kissaa sanoa kun Tuutikki oli pukannut satsin ulos (ja Matti Myöhäsen vähän myöhemmin) ja ilo oli myös seurata kuinka järkevästi se mm. osasi vierottaa pentunsa.

---

Sorry about my not so perfect English. I try to update blog also briefly in English from now on.

Dixie (Jazz Skunk Funk) has been mated by Nuutti (Bellsmond Marmalade Sky) and today I had information that Dixie is pregnant with about four puppies. So, little "bonzai-kelpies" coming at end of December. :) (Lancashire heelers, to be true.)

Quasi-pennut liitävät

Sain luvan postata pari videota tänne blogin virkistykseksi. Kiva katsoa kun kasvatit tekevät hommia.

Ekan linkin takana agilitaavat pohjoisen pennut Mana ja Peppi. Videossa esiintyy myös Karma.

Lisäksi sain pari videota Tikin tekemisistä kepeillä. Video 1 ja video 2. (Itseasiassa aikajärjestyksessä juuri toisinpäin, video kakkonen on kuvattu aiemmin.) Videoita olisi enempikin, mutta allekirjoittaneen ah-niin-ihana mokkulayhteys ei oikein ole paras tapa siirrellä mulle mitään isompia tiedostoja.

Rauhallisia uutisia

Kasvistäti kiittää ja kumartaa kun sai kuvia Rauha-pennusta (Q. Ardente). Rauhahan asuu kahden muun bortsun, Vondan ja Jaskan kanssa. Se on kuulemma vastannut omistajansa toiveisiin ollessaan laumassa aikalailla kovapäinen likka. Ja kenties vähän muutenkin kuin laumassa - mukavaa että tässä pentueessa ei taida olla yhtään turhan ohjaajapehmeää koiraa.

Rauhasta on kyllä kasvanut ihan ällöttävän kaunis likka. Sen korvat ovat luonnostaan tuollaiset tehdyn näköiset ja kokoakaan sille ei ole siunaantunut kuin alle viisikymmentä senttiä. (Vrt. emänsä noin 53cm.)


Rauha treenaa tokoa. Tosin tässä kuvassa lienee pikemminkin kyseessä kukkulan kuningas -niminen leikki.

Rauha-nimi ei ollut enne; kuulemma likka osaa olla aikamoinen kiusankappale - tyypilliseen bortsumaiseen tyyliin. Lisäksi emäntänsä sanoo siitä myös kauniisti, että neiti on ahne paskiai... Ei siitä sen enempää, jätetään kasvattien haukkumiset omistajille, mie voin hoitaa kuulumiset ja faktailut. ;)




Jaska ja Rauha

Ps. allekirjoittanut oli kolme päivää niin hirveässä horkassa, ettei ole voinut tehdä mitään. :( Aiemminkin olen näitä lastentauteja harrastanut, mutta aina tuo viittä vaille 40 asteen kuume vetää yhtä veteläksi. Onneksi nyt selvisin näin lyhyellä tauteilulla, mutta perjantain suunnitelmat kahden muun kasvatin (Manan ja Pepin) näkemisestä romuttuivat kun puoli kuudelta kyseisenä aamuna heräilin vetämään kaiken löytyvän vaatetuksen päälleni.

Nyt se alkaa.

Aloitetaanpas nyt uusi blogi, joka toivottavasti kotisivujen meneillään olevan päivityksen yhteydessä tulee uutisosioksi kotisivuille.

Paljon on tapahtunut koirarintamalla sitten viime kuulumisten (vuodelta 2008...)

Allekirjoittanut kävi kasvattajan peruskurssin pienestä painostuksesta vihdoinkin ja sai viime vuonna kennelnimen Quasi, joka tarkoittaa suomeksi "ikään kuin".

Kennelnimelle syntyi pentue kesällä 2009, kun sijoituskoirani Karma (Jackie's Babe Black Chevers) sai Zinnin (Rosmarinus Gin Special) kanssa pentueen. Näistä kuudesta villikosta voi lukea pian lisää kotisivuiltani. Blogiotsikon kuvassa on Peppi, Quasi Amoroso.



Tuutikin (Jazz Hoop-Dee-Doo) pentue voi hyvin ja on kasvanut aikuiseksi tässä ajan kuluessa. Kaikista olen kuullut säännöllisesti kuulumisia ja koko poppoo voi hyvin. Tuutikille on mahdollisesti suunnitteilla toinen (ja viimeinen) pentue nyt tulevana kesänä 2010. Isukki on Jazzilaisten kanssa asusteleva Kimi, Traqdean Jazz Di Kimi. Tästäkin tulee päivitystä kotisivuille... Mietintämyssy on myös päässä Tuutikin Dixie-tytön (Jazz Skunk Funk) suhteen, josko senkin astutus olisi tässä aikaisintaan tulevan vuoden kuluessa ajankohtainen?

---

Ronja-vanhus asuu pysyvästi vanhempieni luona Lapissa. Vanhuus ja diabetes vaivana, ilahduttavia riekkukohtauksia edelleen päivittäin. Toivotaan vielä ainakin kuukausia "yhteistä" aikaa, josko neiti jaksaisi ilahduttaa heitä ja minua vielä. Kovin on rakas tuo ensimmäinen.

Nyyti (Oakmeadow Sweet Surprise) asustaa kanssani Lahdessa ihan koko ajan, ja nauttii yleisenä naisena olemisestaan täysin siemauksin - kohta pitää perustaa mummolle Nyyti-fanclub, se on saanut rutkasti uusia ystäviä tässä vuoden kuluessa. :D Nyyti on aina yhtä huvittavan kakara, vaikka ikää tulee ensi kesänä jo 11 vuotta... Pysy vaan samanlaisena hassuna kaahottajana edelleen.

Tikki (edellä mainittu heelerneitonen) on nyt ilahduttanut pystykorvaisia ja ihmisvanhuksia pohjoisessa allekirjoittaneen hektisen vuoden vuoksi. Ikävä on pikkulikkaa kova, josko saisin sen loppukevääksi tänne. Harrastamiseen ei ole ollut mitään mahdollisuutta koko talvena, noinkohan Tuutikkikin on huippunopeista ykkösluokan nollatuloksistaan huolimatta "ikuinen ykkönen" agilityssa kun emännällä on aikaa treenailla ja kisailla vain kesäisin. Tuutikki on oma omituinen ja hauska itsensä, aiheuttaa naurukohtauksia tappamalla hanskoja ja kaahottamalla heelerhepuleissaan tuhatta ja sataa ympäri pihaa. Mikään ei siis ole muuttunut.

Allekirjoittaneelle tuli kovin ahkerat ajat vuosi sitten syksyllä, kun päätin tehdä huilunsoitonopettajan opinnot tiivistetyssä aikataulussa loppuun asti. Muuttokuorma kulki syksyllä 2008 Lahteen ja täällä ollaan suunnitelmien mukaan kevääseen 2011 asti kun saan paperit ulos amk:sta. Joku voisi lisätä tuohon sanan "vihdoin". ;) Koiraharrastajana voisi tietenkin valita helpommankin alan jolle valmistua!