Tuutikki VikakönkäälläMandi oli tehnyt monta hienoa nollarataa agilityn pm-kisoissa (Etelä-Hämeen kennelpiiri), yksilöissä sijoitus seitsemäs ja joukkueella toinen. (Toivottavasti edes kennelpiiri tai sijoitukset ovat pikakirjoittaessa oikein. ;) )
Karma vei koko potin Lapin piirin pm-kisoissa ollen piirinmestari ja saavuttaen samalla hyppyvalion arvon. (Me puolestaan Tuutikin kanssa käytiin huvittelemassa hylly. Se ei suostu tekemään Torkkin sinipunaisia kontakteja, joiden pinta on erilainen kuin muissa kontaktiesteissä. Oli huojennus kun huomasin tuon, ei aikanaan Pakkasrallissakaan ollut todnäk kyse loukkaantumisesta vaan hienohelmaisuudesta. Harmi että ei saatu tulosta, kaksi koiraa Ragittien toisesta minijoukkueesta hyllytti, joten koko joukkue ei saanut sitä myöten tulosta. :/ )
Onnea kaikille! (Ja törkätkää, jos unohdin jotain.)
Minä olen ollut kaksi vuorokautta täysin kiinni Tuutikin voinnissa. Se alkoi oksentelemaan toissapäivänä, ja eilen oli todella kurjan näköinen pieni eläin. Ell:lle päästiin onneksi aika pikaiseen (kun lähdimme ensin ajamaan naapurikaupungista kukonlaulun aikaan vajaan sata kilsaa lähimmän röntgenlaitteen ääreen), vaikka kaupungin eläinlääkärivahvuudesta olikin suurin osa jollakin tavoin pois pelistä. Suuret kiitokset hoitaneelle huolelliselle eläinlääkärille!
Tikiltä otettiin verikokeet, laitettiin nesteytystippaan, ultrattiin maha (ei mitään suurta poikkeavuutta) ja napattiin vielä parit röntgenkuvat. Toisessa kuvassa näkyi, että mahalaukussa on jotain - isoa, mutta pehmeää ja toivottavasti sulavaa. Veriarvot kaikkineen ok, ja lähtiäiseksi saatiin vielä antibiootti-, oksennuksenesto- ja kipulääkepiikit niskaan. (Ihanan kallista.)
Illalla jo rouva eli mummo alkoi olemaan paremmassa kunnossa ja tänään ollut ihan normaali itsensä. Huomenna kontrollikäynti, jos ei normaalinnu ihan kunnolla (syöminen ollut vähän vaisua vielä tänään), mutta olipa helpotus ettei (kopkop) ainakaan vielä jouduttu veitsen alle!
Röntgenkuvissa näkyi aika hyvin myös lonkkamaljat, asettelematta tietenkin, mutta noista ei-ihan-oikeista kuvakulmista näyttivät mukavan siistiltä. Täytyy koittaa saada röntgenkuvista kuvat tännekin, ne ovat mulla mörönpelättinä itselläni, jos olisi eilen yöllä joutunut vielä päivystävälle soittelemaan.
Ainoa mitä keksin koiran syöneen on poronraato (tai siis poronraadon osa, kun ajattelee koiran kokoa) Vikakönkään reissulla, mutta sekin tuntuu epätodennäköiseltä kun likka ei kauas irti ollessaankaan lähde. Mysteeristä.
Bortsupoppoo Vikakönkäällä, matkassa Milo-bc.Bortsut voivat hyvin, Rauhakin taitaa alkaa kuntoutumaan pikkuhiljaa. Edelleenkään sen liikunta ei ole koko ajan täysin puhdasta, mutta ottaa sentään raviaskeleita jo vapaaehtoisestikin. Aika näyttää. Soitin lonkkakuvien lausumisesta seuraavana keskiviikkona Limanille, joka oli sitä mieltä, että vasen lonkka on selvästi löysä. (Ja että kuva on niin hyvä, että kuvausteknisistä syistä ei arvostelu ole sitä mitä on.) Täysin nivelrikoton ja muuten ok, mutta siis löysä. Siltikin koitan saada jossain uudet kuvat jossain vaiheessa, nyt harrastetaan sillä tiedolla että koira ei terve lonkiltaan ole. Ts. agilitykoiraa siitä ei varmasti tule missään vaiheessa.
Oma lauma iltalenkillä; Nyyti, Rau ja Tikki---
I hope I have time to update our news in English next time!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti