lauantai 24. syyskuuta 2011
Onnittelut agiliitotuloksesta Dixielle! (And news in English.)
Tänään ex-sijoituslikka, heeleri Dixie (Jazz Skunk Funk) kisasi elämänsä ensimmäiset agilitykisat HAU:n kisoissa Helsingissä. Hyppikseltä vitonen, rima tippui, sijoitus 9. Agilityradalta nolla, sijoitus 2! :) Osallistujia vähän vajaa 30. (Ainakin lähtölistojen perusteella, virallisia tuloksia en ole vielä nähnyt. ;) )
Ootte te huippuja!
Tuutikki toipui oksenteluistaan täysin, kontrollissa eilen ei mitään poikkeavaa. Helpotuksen huokaus. Pääsi eilen jo pidemmälle lenkille bortsujen kanssa ja nautti täysin siemauksin rallaamisesta.
Omien koirien terveystutkimustuloksia jäänyt kirjaamatta blogiin, jalostustietokannasta löytyvät (ja koirien omilta sivuilta blogista) jo. Kävimme silmäpeilauksissa kuun alkupuolella. Tuutikille tuli valitettavasti diagnoosiksi Sarkasen mukaan "lasiaishöytyviä ja lasiaisen nesteytyminen", Kennelliitto oli kirjoittanut diagnoosin muotoon "lasiaisen rappeuma: todettu". Raulla silmät kirkkaat ja polvet 0/0. Sentäs.
Briefly in English
Lancashire Heeler Dixie (Jazz Skunk Funk) had her first Agility competitions today. She did great! Jumping course 5 faults and 9th, and from Ag course she got her first 0 result and was 2th! You are great!
My Tuutikki had some problems with her health (severe vomiting) - but now she is okay. We spent one day at vet and she had every single test taken, nothing wrong with her blood values but something extra at her stomach which has gone by now. What a relief.
I had Tuutikki and Rauha checked early this month at eye specialist. Tuutikki had unfortunately diagnose as "vitreous degeneration". Just have to follow how situation develops, hopefully she has no problems even she has that diagnose! Rauha had clear eyes and her knees are 0/0 (clear.) I called to Finnish Kennel Club's vet about Rauha's hip result. She said that other hip is clearly loose but without arthritis. I still plan to have another x-rays taken from her hips some day, just to be sure. Now I just have to live with knowledge that she is unfortunately not going to be my Agility dog but there is some other things to do with her fortunately as she is so young and needs activity.
Some results: Karma is Lapland's Agility district champion! She also got her last Jumping certification from those competitions and is now Finnish Jumping Champion. Great! Karma's daughter Mandi was competing also at her district championships and was seventh there with clear runs and participating at team which was second there. Congratulations! Another daughter Tikki is competing at Agility class II, I have forgot to tell that in my blog. :)
I have to apologize my English once again - I know it is not even nearly perfect. But I know that there is few non-Finnish speaking readers so this is better than nothing, I think?
tiistai 20. syyskuuta 2011
Kaikenlaisia päivittelyitä
Onpas jäänyt todella hieno ja nykyisessä maailmanmenossa wanha asia kirjoittamatta tänne ylös: Tikki ja Ninnihän ovat kisanneet agin kakkosluokassa jo jonkun aikaa. :) Onnea jälkikäteen!
Mandi oli tehnyt monta hienoa nollarataa agilityn pm-kisoissa (Etelä-Hämeen kennelpiiri), yksilöissä sijoitus seitsemäs ja joukkueella toinen. (Toivottavasti edes kennelpiiri tai sijoitukset ovat pikakirjoittaessa oikein. ;) )
Karma vei koko potin Lapin piirin pm-kisoissa ollen piirinmestari ja saavuttaen samalla hyppyvalion arvon. (Me puolestaan Tuutikin kanssa käytiin huvittelemassa hylly. Se ei suostu tekemään Torkkin sinipunaisia kontakteja, joiden pinta on erilainen kuin muissa kontaktiesteissä. Oli huojennus kun huomasin tuon, ei aikanaan Pakkasrallissakaan ollut todnäk kyse loukkaantumisesta vaan hienohelmaisuudesta. Harmi että ei saatu tulosta, kaksi koiraa Ragittien toisesta minijoukkueesta hyllytti, joten koko joukkue ei saanut sitä myöten tulosta. :/ )
Onnea kaikille! (Ja törkätkää, jos unohdin jotain.)
Minä olen ollut kaksi vuorokautta täysin kiinni Tuutikin voinnissa. Se alkoi oksentelemaan toissapäivänä, ja eilen oli todella kurjan näköinen pieni eläin. Ell:lle päästiin onneksi aika pikaiseen (kun lähdimme ensin ajamaan naapurikaupungista kukonlaulun aikaan vajaan sata kilsaa lähimmän röntgenlaitteen ääreen), vaikka kaupungin eläinlääkärivahvuudesta olikin suurin osa jollakin tavoin pois pelistä. Suuret kiitokset hoitaneelle huolelliselle eläinlääkärille!
Tikiltä otettiin verikokeet, laitettiin nesteytystippaan, ultrattiin maha (ei mitään suurta poikkeavuutta) ja napattiin vielä parit röntgenkuvat. Toisessa kuvassa näkyi, että mahalaukussa on jotain - isoa, mutta pehmeää ja toivottavasti sulavaa. Veriarvot kaikkineen ok, ja lähtiäiseksi saatiin vielä antibiootti-, oksennuksenesto- ja kipulääkepiikit niskaan. (Ihanan kallista.)
Illalla jo rouva eli mummo alkoi olemaan paremmassa kunnossa ja tänään ollut ihan normaali itsensä. Huomenna kontrollikäynti, jos ei normaalinnu ihan kunnolla (syöminen ollut vähän vaisua vielä tänään), mutta olipa helpotus ettei (kopkop) ainakaan vielä jouduttu veitsen alle!
Röntgenkuvissa näkyi aika hyvin myös lonkkamaljat, asettelematta tietenkin, mutta noista ei-ihan-oikeista kuvakulmista näyttivät mukavan siistiltä. Täytyy koittaa saada röntgenkuvista kuvat tännekin, ne ovat mulla mörönpelättinä itselläni, jos olisi eilen yöllä joutunut vielä päivystävälle soittelemaan.
Ainoa mitä keksin koiran syöneen on poronraato (tai siis poronraadon osa, kun ajattelee koiran kokoa) Vikakönkään reissulla, mutta sekin tuntuu epätodennäköiseltä kun likka ei kauas irti ollessaankaan lähde. Mysteeristä.
Bortsut voivat hyvin, Rauhakin taitaa alkaa kuntoutumaan pikkuhiljaa. Edelleenkään sen liikunta ei ole koko ajan täysin puhdasta, mutta ottaa sentään raviaskeleita jo vapaaehtoisestikin. Aika näyttää. Soitin lonkkakuvien lausumisesta seuraavana keskiviikkona Limanille, joka oli sitä mieltä, että vasen lonkka on selvästi löysä. (Ja että kuva on niin hyvä, että kuvausteknisistä syistä ei arvostelu ole sitä mitä on.) Täysin nivelrikoton ja muuten ok, mutta siis löysä. Siltikin koitan saada jossain uudet kuvat jossain vaiheessa, nyt harrastetaan sillä tiedolla että koira ei terve lonkiltaan ole. Ts. agilitykoiraa siitä ei varmasti tule missään vaiheessa.
---
I hope I have time to update our news in English next time!
Mandi oli tehnyt monta hienoa nollarataa agilityn pm-kisoissa (Etelä-Hämeen kennelpiiri), yksilöissä sijoitus seitsemäs ja joukkueella toinen. (Toivottavasti edes kennelpiiri tai sijoitukset ovat pikakirjoittaessa oikein. ;) )
Karma vei koko potin Lapin piirin pm-kisoissa ollen piirinmestari ja saavuttaen samalla hyppyvalion arvon. (Me puolestaan Tuutikin kanssa käytiin huvittelemassa hylly. Se ei suostu tekemään Torkkin sinipunaisia kontakteja, joiden pinta on erilainen kuin muissa kontaktiesteissä. Oli huojennus kun huomasin tuon, ei aikanaan Pakkasrallissakaan ollut todnäk kyse loukkaantumisesta vaan hienohelmaisuudesta. Harmi että ei saatu tulosta, kaksi koiraa Ragittien toisesta minijoukkueesta hyllytti, joten koko joukkue ei saanut sitä myöten tulosta. :/ )
Onnea kaikille! (Ja törkätkää, jos unohdin jotain.)
Minä olen ollut kaksi vuorokautta täysin kiinni Tuutikin voinnissa. Se alkoi oksentelemaan toissapäivänä, ja eilen oli todella kurjan näköinen pieni eläin. Ell:lle päästiin onneksi aika pikaiseen (kun lähdimme ensin ajamaan naapurikaupungista kukonlaulun aikaan vajaan sata kilsaa lähimmän röntgenlaitteen ääreen), vaikka kaupungin eläinlääkärivahvuudesta olikin suurin osa jollakin tavoin pois pelistä. Suuret kiitokset hoitaneelle huolelliselle eläinlääkärille!
Tikiltä otettiin verikokeet, laitettiin nesteytystippaan, ultrattiin maha (ei mitään suurta poikkeavuutta) ja napattiin vielä parit röntgenkuvat. Toisessa kuvassa näkyi, että mahalaukussa on jotain - isoa, mutta pehmeää ja toivottavasti sulavaa. Veriarvot kaikkineen ok, ja lähtiäiseksi saatiin vielä antibiootti-, oksennuksenesto- ja kipulääkepiikit niskaan. (Ihanan kallista.)
Illalla jo rouva eli mummo alkoi olemaan paremmassa kunnossa ja tänään ollut ihan normaali itsensä. Huomenna kontrollikäynti, jos ei normaalinnu ihan kunnolla (syöminen ollut vähän vaisua vielä tänään), mutta olipa helpotus ettei (kopkop) ainakaan vielä jouduttu veitsen alle!
Röntgenkuvissa näkyi aika hyvin myös lonkkamaljat, asettelematta tietenkin, mutta noista ei-ihan-oikeista kuvakulmista näyttivät mukavan siistiltä. Täytyy koittaa saada röntgenkuvista kuvat tännekin, ne ovat mulla mörönpelättinä itselläni, jos olisi eilen yöllä joutunut vielä päivystävälle soittelemaan.
Ainoa mitä keksin koiran syöneen on poronraato (tai siis poronraadon osa, kun ajattelee koiran kokoa) Vikakönkään reissulla, mutta sekin tuntuu epätodennäköiseltä kun likka ei kauas irti ollessaankaan lähde. Mysteeristä.
Bortsut voivat hyvin, Rauhakin taitaa alkaa kuntoutumaan pikkuhiljaa. Edelleenkään sen liikunta ei ole koko ajan täysin puhdasta, mutta ottaa sentään raviaskeleita jo vapaaehtoisestikin. Aika näyttää. Soitin lonkkakuvien lausumisesta seuraavana keskiviikkona Limanille, joka oli sitä mieltä, että vasen lonkka on selvästi löysä. (Ja että kuva on niin hyvä, että kuvausteknisistä syistä ei arvostelu ole sitä mitä on.) Täysin nivelrikoton ja muuten ok, mutta siis löysä. Siltikin koitan saada jossain uudet kuvat jossain vaiheessa, nyt harrastetaan sillä tiedolla että koira ei terve lonkiltaan ole. Ts. agilitykoiraa siitä ei varmasti tule missään vaiheessa.
---
I hope I have time to update our news in English next time!
torstai 1. syyskuuta 2011
Rauhallisia uutisia / News about Rauha
Kävimme Rauhan (Quasi Ardente) kanssa fysioterapeutilla hieronnassa keskiviikkoaamuna. Jumejahan sieltä löytyi, ja kehoitus kävelyttää/ravauttaa koiraa, että se saa tietyt lihasryhmät takapäästä kuntoon. Olinkin ehtinyt jo ihmetellä kuinka kakara vetää takapäätä alleen, syynä oli sitten etupään jumit joita pyrki takapäällään kompensoimaan.
Tänään olin kieltämättä aika järkyttynyt saatuani Annie Limanin lausumat Raun lonkkakuvat. Kuvannut ell arvioi hyvin selvästi, että lonkat ovat A tai B. Kennelliitosta tulivat takaisin D/B:nä! Nyt mietin mitä teen, oman mielen rauhoittamiseksi on otettava uusintakuvat ainakin, jotta tietää pystyykö tuon kanssa edes tekemään kunnolla hommia.
Kyynärät 0/0. Sentäs.
We went to physiotherapist with Rauha last Wednesday. Her muscles were quite stucked at the front of her back and not well developed on the rear side of her back so we got instructions to improve her muscles (it is really not easy to try to write this kind of text in English...) I was pretty shocked today when I got official results of Rauha's hips. Vet who took the x-rays said that they would be something like A or B. Today they came back as D/B! I really need new x-rays of her hips to keep my mind calm and to decide what I can do with her in the future. Her elbows are 0/0, though.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)