* Hetkinen *

Emäntä huitelee pitkin Suomea töissä ja koirat ovat pääosin palelemassa leppeissä -30 asteen pakkasissa pohjoisessa. Tokikin kovin pakkanen on viikonloppuna, ettei oikein viitsi muutenkin omiaan pelleilleen auton kanssa lähteä urheilemaan agihallillekaan.

No, nyt on keli lauhtumassa ja toki tämä helpottuu kunhan takapuoli puutuu ajeluun ja agiharrastuspaikat selviävät tuolla Pohjanmaallakin.

Pellon kisat jäävät välistä, harjoittelematta emme saa keppejä kuntoon. Me startataan näillä näkymin ekan kerran pääsiäisenä. (...toki voisi ottaa kontaktitkin tavoitteeksi, ja kisata muutkin radat kuin yhden hyppiksen sitten.)

Agilitya.

Loppiaisena kävimme Pellon ihanan isossa Rohki-hallissa. Sieltä ei paljon muuta jäänyt jälkipolville kerrottavaksi kuin että eteneehän tuo. Yllättävänkin vähän Muksis reagoi mitenkään uuteen, kaikuisaan halliin. Siellähän tuo nökötti häkissä kun rakenneltiin rataa, ihan yhtä rauhassa kuin omassa hallissa. Ensimmäinen rata vei koiran lähinnä kahvion ovea kohti, mutta sen jälkeen muistui mieleen agility. Hallilla ei ollut verkkoja, joten tulipa testattua, että ihan täydestä vauhdista Muksis hakee ekan keppivälin tosi hienosti.

Oli hyvä käynti! Ja onhan meillä ihan kamalasti vielä opeteltavaa kisoihin. Kontaktit eivät toimi täydestä vauhdista, eli eivät ole vielä läheskään valmiit. Ja ne kepit...

Eilen me pääsimme teematreeneihin. Joissa saimme täydellisen neuvon! Kun kaikki ohjaavat edestä, olen miekin epätoivoisesti yrittänyt tehdä niin. Ja koska en ole todellakaan pikajuoksija, eihän se tunnu luonnolliselta. :p Nyt pääsin eilen testaamaan miltä tuntui palata ysärille ohjauksellisesti, ja se oli täydellistä, ihanaa ja luontevaa - ja aivan varmasti pääosin takaa ohjaamalla saan tuon pikkuketun liikkumaan mun kans nopeimmin. Ja se on varppina ketulle kivoin tapa tehdä agia mun kans muutenkin. Harmi, etten saanut eilistä nauhalle, ero koiran etenemisessä oli ihan huima kun tein "omalla tavallani" agia. :)

Ihan parhaat reenit ennen pitkää (todennäköisesti koko kevään kestävää) taukoa ohjatuista treeneistä!

Elämän ruuhkavuodet

Viime vuosi oli niin hulinaa, että kiirus tuli.

Siksi jätetään muistelot sikseen.

Tikillä kaksi kaunista silmää, Rau kulkee neljällä jalalla ja Muksiskin satunnaisesti - yleensähän se tietty harrastaa kahdella jalalla kävelyä.

Haikeudella jätämme pääsääntöisen asustamisen Lapissa taaksemme kevääksi ja lähdemme ainaski tuon nuorisoseuran kanssa ihmettelemään Pohjanmaata kevääksi.

Työmaa siis vaihtuu, Jokilaaksojen suuntaan.

Vielä päästään kuitenkin yhden kerran reenailemaan agia suurinpiirtein samassa porukassa vuoden alkuun, mutta onpa haikeaa! Ja samalla niin kovin makiaa.

Kaksi tavoitetta on vuodelle 2014: koirat terveinä ja Muksis kisaamaan agilitya. Jaiks! Kisojen määrä lähiseuduilla talvikautena toki kasvaa eksponentiaalisesti kun on Lapin ulkopuolella! (Vaikka kyllä me taidetaan startata kisaura täälä pohjoisessa, silti.)

Oikein ihanaa vuoden alkua kaikille!

Ps. Uusi vuosi meni taas ihan normaalina iltana. Eli aikuinenkaan Muksis ei välitä tuon taivaallista paukuista. Jee!