Ollakko vai eikö olla

...kennelyskässä, nimittäin. Perinteiseen tapaan meidän hallilla on Messarin jälkeen ollut reippaanlaisesti kennelyskätapauksia. Viime viikon alkupuolella Muksis yski maksimissaan kahdesti päivässä, kuivaa "astmayskää", joka kuulosti lähinnä tosiaan kurkun kutiamiselta, ei miltään muulta. Raulle tai vanhempien Retalle (jota olemme nähneet säännöllisesti) ei tullut mitään oireita. No, kuvittelin Retan yskäisevän kerran ja Raun ehkä kans - mutta saattoi olla kuvitelmaa. Lisäksi hyvällä mielikuvituksella Muksiksella olisi vuotanut vähän nenä ja eilen se nieleskeli jonkun verran, mutta ei tuntunut olevan muuten tukossa.

Niinpä jäi Tornion kisat viime viikonloppuna väliin, voi harmitus. Jos tämä on ollut lievä kennelyskä, en harmittele lainkaan, mutta voi myös olla että todennäköisesti elämäni ekan kerran harrastin koirieni suhteen hätävarjelun liioittelua. Omiin kisoihin Pelloon emme pääse (erittäin mieluisten työhommien vuoksi olen kiinni koko kyseisen viikonlopun ensi kuussa, koirat "mummolassa" lomailemassa), pitänee siis katsoa muita kisoja Oulua myöten keväälle.

Suurin kysymys on: jos koirille ei tule mitään oireita, ollaanko me varmuuden vuoksi karanteenissa? Ehkä me nautitaan lumikeleistä vaan pari viikkoa, ja palataan harrastuksiin vasta sen jälkeen. Toivotaan että tämä olisi joka tapauksessa tässä, eikä oireita tulisi lisää! Ensin järjettömät pakkaset ja sitten pakkolepoa muuten: pikkuhiljaa alan kyllästyä lenkkien puuttumiseen arjesta, puhumattakaan koirista.

Raulla on muuten juoksu. Kirjoitetaan tänne(kin) muistiin, alkaa olla parhaat päivät nyt / pikkuhiljaa jo ohi.

Valokuvia olisi joitakin kameralla, katsotaan saanko siirrettyä tähän postaukseen asti...