Agilitytuloksia viikonlopulta

Jatketaan samaan malliin - omat koirat ovat kuvauksellisia ja viettävät emännän kiireiden takia aikalailla rauhallista elämää. Joten tulokset ovat ihan täysin muilta kuin omilta koirilta. ;)

Eli onnittelut Karmalle nollavoitosta agilityssa eilen Oulussa! :) Taisi olla toinen kakkosluokassa, ellen nyt ihan väärin muista? (Minun muistillani voin muistaa väärin... helposti.)

Lisäksi suurenmoiset onnittelut Tikki-kasvatin omistajalle, joka nousi samaisessa paikassa kolmosiin! Jee, hyvähyvä Ninni ja Viuhti-dalmis, olen tositosi onnellinen teidän puolestanne!

Lahdessa sataa vettä ja kevät tulee. Eksoottista lähteä pääsiäiseksi pohjoiseen, jossa kelit ovat himpun verran erilaiset... Tulee kiva pääsiäinen, kun ehdin toivottavasti nähdä kolmea kasvattia: Tikkiä, Manaa ja Peppiä. :) (Q. Animato, Allemande, Amoroso.)

Quasi-pennut liitävät

Sain luvan postata pari videota tänne blogin virkistykseksi. Kiva katsoa kun kasvatit tekevät hommia.

Ekan linkin takana agilitaavat pohjoisen pennut Mana ja Peppi. Videossa esiintyy myös Karma.

Lisäksi sain pari videota Tikin tekemisistä kepeillä. Video 1 ja video 2. (Itseasiassa aikajärjestyksessä juuri toisinpäin, video kakkonen on kuvattu aiemmin.) Videoita olisi enempikin, mutta allekirjoittaneen ah-niin-ihana mokkulayhteys ei oikein ole paras tapa siirrellä mulle mitään isompia tiedostoja.

Viime viikonlopun kuvauksia

Nyyti pääsi juoksentelemaan jäälle viime lauantaina. Olipa mummolla kivaa. Ja hauskaa oli huomata, että sen kaukokäskyt toimivat edelleen, vaikka mitään tavoitteellista ei olla edes yritetty tehdä tosi pitkään aikaan...

Kuvasaastetta siis vain tällä(kin) kertaa.

Kuulumisia. Ei kuvia. Eiku...

Pitää päivitellä tännekin, että ehdin onneksi nähdä Manaa (Q. Allemande) ja Karmaa tuossa pikaisesti kun palailivat treenaamasta.

Mana on hassu otus. Ovatkohan kaikki urosbortsut noin paljon huolettomampia ja koiramaisempia (© omistajat) kuin nartut? Se on myös varsinainen pomppukone, niin kuin olenkin kiroillut lumitöiden vaikeutta lumikasojen korkeuden vuoksi, ei Manalle moiset olleet korkeita laisinkaan, yhdellä loikalla kasan päälle vaan! Mana taitaa olla perinyt äitinsä puolen urosten geenit, se vaikuttaa isohkolta. On selvästi emäänsä korkeampi. Onneksi ei kuitenkaan ihan yhtä isolta kuin Karman veljet, sakemanninartun kokoisia kavereita...

Oikeasti en keksi Manasta muita adjektiiveja kuin positiivisia. Onhan se tuollainen kirveellä veistetty (© omistajat), mutta luonne on hauska, hassu, jätkämäinen ja huvittava koko kakara. Tarkemmat ja taas kerran kriittisemmät arvioinnit sit omistajiensa blogista.

Karma on Karma, tuli lähinnä kylkeen kiinni rapsuteltavaksi ja välillä pyöri omiaan pihassa. Noh, leikki se vähän päällekäyvästi leikkiin kutsuneen Manan kanssa, ja antoi jopa pojalle kyytiä kun hermostui - poikarukka ei vaan edes tajunnut että äiti ei nyt oikein tykkää vaan samalla lailla kakaramaisesti palasi leikkimään. Karma näyttää varsinaiselta karvapuuhkalta kun on katsellut enempi pentujen kuvia viime aikoina. Ei karva vieläkään ole pitkää, mutta paljon sitä on!

Unohdin muuten kysyä miten treenit olivat menneet. Noh, puoli tuntia tapaamisaikaa koirallisten ystävien kanssa on ihan liian vähän, ei ehdi kuin vauhtiin päästä kuulumisten vaihdossa.

Ja tosiaan. Kameraa ei ollut mukana, koska tuolla on ihan pilkkopimeää. Liekö eka kerta ikinä kun Karmaakaan näen ilman kameraa?!



Laitetaan sitten ekstrana yksi kuva, jonka olen napannut näillä upeilla aurinkoisilla keleillä pystykorvista tuossa pihalla. Varsinaisia auringonpalvojia, nuo meidän sympaattiset mummelit.

Rauhallisia uutisia

Kasvistäti kiittää ja kumartaa kun sai kuvia Rauha-pennusta (Q. Ardente). Rauhahan asuu kahden muun bortsun, Vondan ja Jaskan kanssa. Se on kuulemma vastannut omistajansa toiveisiin ollessaan laumassa aikalailla kovapäinen likka. Ja kenties vähän muutenkin kuin laumassa - mukavaa että tässä pentueessa ei taida olla yhtään turhan ohjaajapehmeää koiraa.

Rauhasta on kyllä kasvanut ihan ällöttävän kaunis likka. Sen korvat ovat luonnostaan tuollaiset tehdyn näköiset ja kokoakaan sille ei ole siunaantunut kuin alle viisikymmentä senttiä. (Vrt. emänsä noin 53cm.)


Rauha treenaa tokoa. Tosin tässä kuvassa lienee pikemminkin kyseessä kukkulan kuningas -niminen leikki.

Rauha-nimi ei ollut enne; kuulemma likka osaa olla aikamoinen kiusankappale - tyypilliseen bortsumaiseen tyyliin. Lisäksi emäntänsä sanoo siitä myös kauniisti, että neiti on ahne paskiai... Ei siitä sen enempää, jätetään kasvattien haukkumiset omistajille, mie voin hoitaa kuulumiset ja faktailut. ;)




Jaska ja Rauha

Ps. allekirjoittanut oli kolme päivää niin hirveässä horkassa, ettei ole voinut tehdä mitään. :( Aiemminkin olen näitä lastentauteja harrastanut, mutta aina tuo viittä vaille 40 asteen kuume vetää yhtä veteläksi. Onneksi nyt selvisin näin lyhyellä tauteilulla, mutta perjantain suunnitelmat kahden muun kasvatin (Manan ja Pepin) näkemisestä romuttuivat kun puoli kuudelta kyseisenä aamuna heräilin vetämään kaiken löytyvän vaatetuksen päälleni.

Kuvaushommissa

Tänään lupauduin kuvailemaan koiria kun ilma yhtäkkiä kirkastui lumisateen (ja -töiden...) jälkeen. Vaikka Ilmatieteen laitos sinnikkäästi näytti torstaille auringonpaistetta, ei skeptikko meinannut uskoa, että ilma voisi muuttua valokuvaustakin suosivaksi.

Kuvien laatu on yhtä huttua, todennäköisesti, koska edelleenkin tässä koneessa värisäädöt ovat niin pielessä kuin olla ja voi. Mutta onneksi on Tikki, joka ilmeillään pelastaa päivän!

Mukana menossa myös prokoira Varjo ja

Saku-tervu, jonka synttärikuvia himpun verran ajoissa nappailin.

En muuten osaa yhtään hallita blogiin kuvien lisäämistä, joten pahoittelen sekasotkua.

Kuvista on vielä puolet muokkaamatta, josko alkaisi siihen hommaan seuraavana.











Toki vanhuspystykorvia ja pentunsa vieroittanutta Tikkiä ;) on kuvailtu myöskin, mutta säästetään ne kuvat seuraavaan tekstiin.






Loppuun vielä kuva-arvoitus, mikä tämä on?

Vastaus: valeraskas Tikki.